Riisitunturi oli kuin toinen maailma, aivan UPEA!
Ensimmäiset päivät tutustuttiin mökin lähiympäristöön, onneksi oli moottorikelkkailijoita ollut ja tehneet reittejä ei muuten olisi metsässä pystynyt kävelemään. Lunta kainaloon saakka huh, huh!
Kiivettiin korkealle vaaran huipulle onneksi oli tie, seurattiin jänisten jälkiä ulos saakka.
Pitihän se miun kokeilla kävellä hangessa, ehkä parikymmentä metriä tuli kokeiltua ja sit olin ihan puhki, Kaput!
Se oli kokemus tuli välillä äitiä ikävä kun ei meinannu päästä eteen eikä taaksepäin ja niin rankkaa APUA!
Kauniita auringon laskujakin nähtiin, sekä revontulet kuva vaan ei onnistunut.
Koskikaroja seurailttiin useampina päivinä, kuvassa ei ole koskikaraa :)
Frida kattoo et mihin se isäntä upposi :) tossut oli hyvät mukana Frida on niin arka tassuista et ei olisi päästy metriäkään eteenpäin kun olisi nuollut jäitä/ lunta tassuistaan.
Aamun sumua, aurinkoa kauneutta.
Riisitunturilla matkattiin liki kymmenen kilometriä ja ilma suosi meitä.
Äitin baby <3
Riekkoa ei nähty mut tuoreet jäljet kyllä.
Siinä meijän lumipeto menee.
Rakastan latoja/ liitereitä ja näitä kauniita liitereitä oli paljon Lapissa.
Seuraavaa matkaa jo suunnitellaan " Lappi vei sydämmen"
